Herrasmiehen Vaatekaappi
à la Madame Fere
Esittelemme herrasmiehen vaatekaapin kulmakivet sekä rakennuspalikat. Kaikkea ei tarvitse olla heti - oikein tehdyt vaatteet kestävät vuosikymmeniä. Tärkeintä on aloittaa oman vaatekaapin rakentaminen palikka palikalta, se ei kuitenkaan koskaan ole täysin valmis. Olet aina tervetullut kaupungin parhaalle kaffelle tai drinksulle ja mietitään yhdessä vaatekaappiasi ja uusia palikoita sen täydentämiseksi.
Frakki Mustapuku Smokki Tummapuku Klubitakki Paita Arkipuku Irtotakki ja housut Solmiot & Taskuliinat Kengät ja vyöt Neuleet Päällystakit Matkalle
Juhla
Dress code: White tie (juhlapuku)
Juhlapuku on frakki tai mustapuku. Frakin kanssa frakkiliivi, frakkipaita ja valkoinen rusetti.Mustan puvun kanssa valkoinen paita double cuffilla, musta solmio ja valkoinen taskuliina.
Mittana tehdyssä frakissa on ilo tanssahdella itsenäisyyspäiväjuhlissa kuten Fred Astaire Top Hatissa 1935.
Frakki
kuva © Tasavallan presidentin kanslia
Dress code White tie
Frakki eli hännystakki on länsimaisessa kulttuurissa juhlallisin ja muodollisin käytössä oleva miesten juhlapuku.
Frakki oli alkujaan 1700-luvun lopulla miesten arkipuku. Aamupäiväpuku, Morning suit, oli shaketti ja iltapäivällä vaihdettiin frakkiin. Englannin kuninkaalliset ovat tässäkin olleet tyylin näyttäjiä. 1865 Savile Row:lla tehtiin Prince of Walesin (Edward VII) vaatimuksesta “katkaistu”-frakkitakki eli smokkitakki. Smokista muodostui iltapukeutumisen ainoa vaihtoehto vuosisadaksi.
Nykyään frakkia käytetään akateemisissa tilaisuuksissa ja toimituksissa (esimerkiksi väitöstilaisuudet, karonkka), muodollisissa valtiollisissa tilaisuuksissa ja arvokkaiden vierailujen yhteydessä.
Frakkiin kuuluu musta, edestä avoin hännystakki ja mustat housut, valkea liivi ja valkea frakkipaita sekä valkea rusetti. Akateemisissa päivätilaisuuksissa käytetään mustaa liiviä, joka iltajuhlaan mentäessä vaihdetaan valkoiseen liiviin. Frakkipaitaan kuuluvat valkeat helmiäisnapit sekä kultaiset kalvosinnapit. Takin rintataskussa tulee olla valkoinen taiteltu liina paitsi käytettäessä suuria kunniamerkkejä. Kengät ovat mustat ja mielellään lakeriset.
Päällystakkina on pitkä musta takki (takin pituus on yli polven), valkoinen silkkinen kaulaliina ja valkeat käsineet sekä akateemisissa juhlissa silinterihattu. Frakin kanssa ei käytetä rannekelloa.
Kun pukukoodina on White tie, nainen pukeutuu täyspitkään juhlapukuun, vain kengän kärjet saavat näkyä puvun alta. Naisen juhlapuku on peittävä. Jos puku on hihaton/olkaimeton, käytetään stoolaa tai hartiahuivia.
Mustapuku
Dress code White tie
Mustapuku, valkoinen DC-paita, valkoinen taskuliina ja musta solmio. Mustapuku on virallinen juhlapuku tai hautajaispuku. Molemmissa tapauksissa puvun tulee olla hyvästä materiaalista, hyvin istuva ja oikein tehty.
Jos aikoo käyttää mustaa pukua juhlapukuna, Madame suosittelee sen teettämistä mittana. Vaikkakin vaatimukset mustalle puvulle ovat erittäin tiukat, Madamelta löytyy silti kymmeniä eri kangasvaihtoehtoja mustaksi puvuksi.
Iltapukeutuminen
Smokki, dinner-jacket tai tummapuku, valkoinen DC-paita, rusetti, tumman puvun kanssa juhlava solmio.
Smokki
“ Mies näyttää aina upealta smokissa. Smokissa mies on aina juhlakunnossa.”
- Madame Fere
Smokkeja on erilaisia. Klassinen smokki on musta peak lapel (kuvassa Feren smokki). Smokki on voi olla myös shaalikauluksella ja värivaihtoehdot ovat musta tai yönsininen. Ciro Paonen mukaan todellinen connoisseur valitsee yönsinisen smokin.
Dinner jacket on valkoinen silkkinen, värikkäämpi silkkinen tai laadukas samettinen. Videossa James Bond Casino Royale (2006) Daniel Craig ja Mads Mikkelsen ovat molemmat Brionin smokeissa. Madsilla Brionin musta sametti-dinnerjacket ja Turnbull & Asserin musta smokkipaita, Danielilla Brionin musta smokki ja Turnbull & Asserin ikoninen Casino Royale smokkipaita. Molempien rusetit ovat Turnbull & Asserilta, Danielilla elokuvaa varten tehty Casino Royale rusetti ja Madsilla perus T&A:n silkkirusetti. Kun käyttää dinner jackettia, housut ovat edelleen smokkihousut joko mustat tai yönsiniset.
Kuningas Edward VIII teetätti Sawile Row:lla vaatturillaan (Scholte) ensimmäisen smokkipaidan 1930-luvulla ja tästä smokkipaidan käyttö yleistyi. Edward VIII halusi smokkipaidastansa mukavamman käyttää, pehmeämmän alas käännettävän kauluksen, pehmeät DC-kalvosimet sekä pehmeän pliseeratun etumuksen. Tätä aiemmin smokin kanssa oli käytetty frakkipaitaa kovalla wing-kauluksella, kovilla yksinkertaisilla kalvosimilla ja tärkätyllä etuosalla.
Tänä päivänä smokkipaitoja on erilaisia. Madamelta löytyy perusvalikoimasta neljä erilaista valkoista sekä yksi musta smokkipaita. Jos haluaa pliseeratun smokkipaidan, pitää paita teettää mittana.
Dress code Black tie kutsussa tarkoittaa aina smokkia. Smokin voi tosin korvata tummalla puvulla, valkoisella DC-paidalla ja juhlavalla solmiolla. Black tie-tilaisuus alkaa klo 18 jälkeen. Jos juhla alkaa jo aiemmin ja jatkuu kello 18 jälkeen, niin ensin pukeudutaan teeman mukaiseen arkipukuun ja kello 18 vaihdetaan smokkiin.
Ladyille dress code Black tie on huomattavasti sallivampi kuin White tie. Erittäin turvallinen valinta on klassinen pikkumusta, korkeakorkoiset kengät ja pieni laukku. Asuna voi myös olla yksi- tai kaksiosainen iltapuku, joka on nilkkapituinen, korkeakorkoiset kengät ja pieni laukku.
Duke of Windsor (Kuningas Edward XIII)
Samuek L. Jackson Brionin dinner jacketissä
Brad Pitt Brionin smokissa
Tummapuku
Tummapuku pitää löytyä jokaisen herrasmiehen vaatekaapista. Tummapuku on joko tummansininen tai hyvin tumma grafiitin harmaa. Kun kutsussa on dress code Black tie, niin tummallakin puvulla pärjää - kunhan laittaa valkoisen DC-paidan sekä juhlavan solmion.
Tummapuku on niin tärkeä vaatekaapin peruspuku, että valinnassa kannattaa satsata hyvään kankaaseen sekä käsityön määrään puvun valmistuksessa. Hyvästä kankaasta (min Super 130’s), luonnonmateriaalisilla sisärakenteilla ja käsityönä valmistettu puku kestää aikaa ja käyttöä. Hyvät materiaalit takaavat helppohoitoisuuden - käyttörypyt oikeavat henkarissa ja tuuletus freesaa puvun.
Kun satsaat tummassa puvussa mittapukuun, ja sen myötä laadukkaampiin materiaaleihin, niin käyttöikä on kymmeniä vuosia. Niidenkin herrasmiehien, joiden työuniformu on tummapuku, kannattaa satsata siihen yhteen, spesiaalitilanteissa käytettävään, juhlavampaan tummaan pukuun - lähes ikuiseen.
Klubitakki
Kuninkaallista tyyliä - niin elokuvissa kuin tosi elämässäkin. Prinssiä esittää Matt Smith sarjassa The Crown.
Klubitakki
Klubitakki, Navy Blazer, on herrasmiehen vaatekaapin kulmakivi ja monipuolisin vaatekappale. Kaksirivinen klubitakki on syntynyt lyhyistä kaksirivisistä takeista, joita käytettiin merivoimissa. Nimi Navy Blazer kuulemma juontaa juurensa vuoteen 1837, jolloin HMS Blazer:in kapteeni puki miehistönsä laivastonsiniseen kaksiriviseen pikkutakkiin kuningatar Victorian vierailua varten. Yksirivinen bleiseri taas on lähtöisin klubitakeista, joita Englannin soutuseuroissa käytettiin 1800-luvulla.
Klubari on jokaisen omien mieltymyksien mukaan joko yksi- tai kaksirivinen. Laivaston käyneet herrasmiehet voivat teettää oman klubarinsa kahdeksalla napilla, kuten esimerkiksi edesmennyt Prinssi Philip. Kun taas Kentin Prinssi Michael, vaikkakin kunnia-amiraali, teettää jalkaväessä palvelleena kaksirivisen klubarinsa 6 napilla. Klubarissa herrasmies on valmis yllättäviinkin tilanteisiin, lounaalta elegantisti dinnerille ja ehkä vielä, jos onni suosii, tyylikkäänä yömyssylle.
Klubari toimii aina - klassisesta kuninkaallisesta Navy Blazerista metallinapeilla yhdessä harmaiden housujen kanssa aina Andy Warholin kasuaalimpaan yhdistelmään farkkujen kanssa. Warholin väitetään keksineen klubarin yhdistäminen farkkuihin, vaikka todennäköisemmin sen teki hänen kollegansa ja ystävänsä Fred Highes. Andy teki yhdistelmän niin tunnetuksi, että sitä alettiin kutsua Warhol lookiksi.
Klubarin housuyhdistelmät ovat myös rajattomat - eri harmaan sävyt, eri beigen sävyt, eri vaalean sävyt ja jopa punainen (Atlantin yli purjehtineille). Materiaalit ovat yhtä moninaiset - eri vahvuiset flanellit, vakosametit, villat, chinot, twillit ja nykyään myös tummansiniset farkut käyvät.
Navy Blazerin kanssa paita on valkoinen, vaaleansininen, vaaleanpunainen tai Warhol lookilla ruudullinen, solmiolla tai pelkällä taskuliinalla - mahdollisuudet ovat rajattomat. Klubari-yhdistelmällä et ole koskaan yli- tai alipukeutunut.
Klubitakin ollessa elintärkeä osa herrasmiehen vaatekaappia, Madame suosittelee sen teettämistä mittana. Isoja päätöksiä ovat yksi- vai kaksirivinen, peak lapel vai notch lapel, napit, puolivuori vai kokovuori ja minkä värinen vuori.
Klubari on aina navy mutta, tämä ei tarkoita, että vaihtoehtoja olisi vain yksi. Cesare Attolinin sekä Madame Feren mittakankaista löytyy kymmeniä eri vaihtoehtoja ja sävyjä Navy Blazerin kankaiksi. Nappi sekä vuorivalinnat tuovat käyttäjän persoonaa esille.
Matkustavan herrasmiehen paras ystävä on Navy Blazer. Matkapäivien mukaan pakataan paidat, housut ja muut asusteet. Esimerkiksi kolmella eri paidalla, solmiolla, taskuliinalla ja housuilla saat joka päivälle uuden tyylikkään kokonaisuuden.
Prinssi Philip, Edinburghin herttua
Kentin prinssi Michael
Andy Warhol
Arkipuku
Jokaisen Herrasmiehen helpoin ja mukavin vaate - Mad Miesten tapaan tulevaisuudessa taas vähän boximpi.
Arkipuku
Arkipuku on herrasmiehen uniformu. Hyvä arkipuku on oikein tehty ja sinulle alteroitu, siis mukava päivittäisessä käytössä. Vaatekaappia kannattaa kasvattaa myös mittana tehdyillä arkipuvuilla.
Herrasmiehen täydelliseen vaatekaappiin kuuluvat:
kuosillinen sininen puku
kuosillinen harmaa puku
arjen tummapuku eli tummansininen tai tummanharmaa puku
glencheck tai prince of wales kuosinen puku
ruskea puku
Herrasmies kokoaa vaatekaapin perustan laadukkaista materiaaleista, alkaen Super 130’s fourseason kankaista (neliöpaino n. 230g/m2).
Jokainen herrasmies tekee valinnat omien mieltymyksiensä mukaan. Jotkut herrasmiehet pitäytyvät yhdessä värissä, mutta eri kuoseissa ja eri kankaissa.
Laadukkaalla villalla arkipukuun saadaan hyvät käyttöominaisuuet sekä hyvä kestävyys, vastoin yleistä kuvitelmaa. Silloin villan laatu eli kuidun pituus ja ohuus ovat optimaaliset jatkuvaan käyttöön. Puku on helppo huoltaa ja kankaaseen ei tule syviä ryppyjä käytössä. Pienet käyttörypyt oikenevat henkarissa, kun puku laitetaan lepäämään ja tuulettumaan.
Jos käytät arkena pukua päivittäin, tarvitset minimissään neljä pukua jatkuvassa kierrossa, jotta villa saa levätä, palautua ja huoltaa itseään. Näin varmistetaan kymmenien vuosien käyttöikä.
Arkipuku on parhaimmillaan mittana. Mittakankaat alkavat super 130’s ja menevät jopa 13,2 microniin. Villakuidun ohuus ja pituus tuntuu päällä ja siinä miten puku käyttäytyy käytössä. Hyvästä villasta käsin tehty puku “ei tunnu” päällä. Hyvin tehdyllä mittapuvulla herrasmies korostaa vartalonsa vahvuuksia ja korjaa haluamiansa piirteitä. Esimerkiksi Edward VIII oli pituudeltaan 165 cm ja halusi luoda pitkän vaikutelman ja käyttää rohkeita kuoseja. Joten hän nosti housun vyötärön korkeammalle, käytti väljää kaksirivistä takkia, jonka vyötärö oli myös korkeammalla. Kitonin Ciro Paone osti Sotheby’s huutokaupasta vuonna 1998 kaksitoista Duke of Windsorille kuulunutta asukokonaisuutta, nämä ovat nähtävissä Kitonin tehtaalla. Huutokaupan tuotto lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen.
Kesäpuvut eli kevyemmät kesän arkipuvut
Kesän arkipuvut ovat samat kuin fourseason arkipuvut. Nyt vain ollaan huomattavasti kevyemmissä kankaissa (n 190 g/m2) ja kevyemmissä sisärakenteissa. Esimerkiksi:
kuosillinen joko vaaleamman tai kirkkaamman sininen puku
kuosillinen vaaleanharmaa puku
arjen tummapuku eli tummansininen tai tummanharmaa puku kevyemmällä kankaalla
glencheck tai prince of wales kuosinen puku vaaleammalla kuosilla
hiekan värinen silkki/pellava vai värikkäämpi puku
Kesäpuvun tarkoitus on olla miellyttävä käyttää, kevyt ja hengittävä kesäsäässä. Myös puvun rakenteet tehdään kevyemmin. Kevyin kesäpuku voi olla myös täysin rakenteeton ja upeasti hengittävä - tämä kannattaa tehdä omien mittojen mukaan. Kun kokeilee ensimmäistä kertaa erittäin kevyttä kesäpukua ei voi olla ihmettelemättä, että ohuesta kankaasta pystytään ylipäätään ompelemaan puku. Kun puku istuu täydellisesti, huomaat, että tämä höyhensarjalainen istuu ihan yhtä hyvin kuin normaali arkipuku. Kävellessä tuntee, miten tuuli vilvoittaa jalkoja ja miten valo suorastaan kajastaa läpi. Kesäpuvut tekevät paluuta - on ollut ilo tehdä mm 100% baby cashmere liivillinen puku, joka on höyhenen keveä.
Kesäpuvuissa voi käyttää vaaleampia sävyjä tai sitten hyvin huomiota herättäviä kuoseja ja värejä. Esimerkiksi halutaan kesäpuku, jonka pitäisi näyttää pellavalta, mutta ei olla 100% pellavaa. Pukua pitää pystyä käyttämään takkia ja housuja erikseen, lisäksi määritys oli, että voi mennä Rivieralla terassilla oluelle ja illalla samassa puvussa Michelin dinnerille. Valittiin 75% silkki/25% pellava-kangas. Kesäpuvuista on monia versioita ja Madame mielellään esittelee kankaita ja kertoo lisää.
Mittana tehdyissä kesäpuvuissa kankaat ovat joko 100% villaa, villa/silkki/pellavaa, cashmere/silkki/pellavaa, silkki/pellavaa tai 100% pellavaa.
Duke of Windsor (Kuningas Edward XIII)
1800-luvun loppuun asti irtotakin virkaa hoiti lievetakki (shakettitakki), joka yhdistettiin eri väristen housujen kanssa. Lievetakin käytön hiipuessa puku pääsi vähitellen eroon vapaa-aikaan viittaavasta sivumaustaan ja saavutti samalla seurapiiri- ja arkikelpoisuuden.
Vuosisadan taitteessa irtotakin ja erillisten housujen yhdistelmä pulpahti uudelleen pintaan - metsästyksessä. Kerrotaan, että tätä uutta vapaa-ajan lookkia käytettiin ensimmäisen kerran Norfolkin herttuan tiluksilla - syntyi norfolkin takki. Se tehtiin tweedistä, siinä oli kolme tai neljä nappia, vyö, liikkumista helpottavat halkiot ja patruunoita ja eritoten eväitä varten tilavat kansitaskut. Takki suunniteltiin metsästykseen, joten sitä voidaan pitää designer-takkina - form follows function.
Irtotakki ei ollut pelkkä puvuntakki, joka puettiin eriväristen puvun housujen kanssa. Se oli oma itsenäinen vaatekappale, sillä sen lisäksi tarvittiin housut, jotka eivät kuuluneet takin kanssa samaan kokonaisuuteen. Irtotakki ja housut olivat näin ollen ylellisyyttä, jotain ylimääräistä - monien mielestä tarpeetonta. Mutta joka tapauksessa jotain mikä oli ostettava erikseen. Tästä syystä erillistä pikkutakkia käyttivät aluksi vain ne, joilla oli varaa ostaa viikonloppua varten ylimääräinen takki ja ylimääräiset housut - pitänee edelleen paikkaansa? Vasta 1920-luvulla nähtiin ensimmäiset tweed-takit, joista vyö ja halkiot oli jätetty pois. Näiden malli perustui ratsastustakkiin. Irtotakin kanssa alettiin käyttää harmaita flanellihousuja.
Nykyajan irtotakilla on hyvin vähän yhteistä perinteisen englantilaisen tweed-takin kanssa. Ensinnäkin irtotakin väri- ja kuviovalkoima on huomattavasti laajempi. Toiseksi irtotakki on vuosien mittaan kehittynyt yhä kevyemmäksi, mihin italialaisilla vaattureilla on ollut ratkaiseva vaikutus. Varsinkin kesäiset irtotakit valmistetaan kevyestä cashmerestä, ohuesta villasta tai silkki-pellava -sekoitteesta. Toisin sanoen kaikesta mistä Italian parhaimmat vaatturit ovat kuuluisia.
Näiden kevyiden ja pehmeiden kankaiden käsittelyssä italialaiset ovat verrattomia, heillä on myös kyky valikoida onnistuneita värejä ja kuvioita. Savile Row:lta asiakas saa myös halutessaan mitä keveimpiä ja hienoimpia kankaita irtotakkiinsa, mutta ei niissä väreissä ja kuoseissa, joita parhaat italialaiset vaatturitalot meille tarjoavat. Käsintehdyn irtotakin laadun määrittävät kriteerit ovat joka tapauksessa samat riippumatta siitä, valmistetaanko takki alppien eteläpuolella saapasmaassa vai Britteinsaarilla.
Kesän varma valinta
- sininen ja valkoinen
Norfolkin takki by Cesare Attolinin
Täydellinen kuvion kohdistaminen
by Cesare Attolini
Madamen vinkit irtotakin valintaan
Irtotakin istuvuuden kannalta tärkein työvaihe on hihan istutus. Hartiaosan valmistuksen taito piilee siinä, että miten kaksiulotteinen hiha osataan sovittaa pyöreään kädentiehen. Käsin ommeltaessa saadaan hihan aukko pyöreämmäksi, luonnollisen muotoiseksi ja kangas syötettyä tasaisemmin. Luonnollisen muodon myötä kainalo on korkeammalla ja siten käsien liikuteltavuus on parempi ja hartia istuu täydellisesti - irtotakki on osa sinua, päällä täysin huomaamaton. Jos hiha kiinnitetään koneella ommellen, tulee hihanaukosta huomattavasti suurempi ja laajempi. Tällöin hartiaistuvuudesta tulee huomattavan jäykkä.
Irtotakin sisällä olevat tukirakenteet eli irtoliinat tulee olla luonnonmateriaaleja, silloin takki muokkautuu käyttäjänsä päälle. Jos siellä on liimaa välissä it does not happen. Tukirakenteissa taipuisat hevosenjouhet auttavat takkia säilyttämään kolmiulotteisen muotonsa. Teollisesti valmistetuissa irtotakeissa tukirakenteet kiinnitetään ajan ja kustannusten säästämiseksi liimalla - tämä näkyy hinnassa, tai pitäisi näkyä.
Vuori ommellaan takkiin kiinni käsin, tällöin vuorelle jää tietyssä määrin liikkumavaraa. Kun vuori kiristyy liikkuessa, käsintehty pisto antaa joustovaraa.
Myös kaulus kiinnitetään käsin, jotta siihen saadaan oikea muoto. Tämä varmistaa kauluksen ja hartian istuvuuden. Koneella kiinnitetty kaulus on helposti liian leveä ja jää irti niskasta.
Napit ovat luonnonmateriaalia, yleensä puhvelinsarvea. Herrasmies tilaa kaiken mittana ja valitsee vuorikankaan värin nappien mukaan.
Oikein tehdyssä takissa on hyvät saumavarat, kaikissa saumoissa. Irtotakilla tulee olla mahdollisuus elää kantajansa mukana. Riittävät saumanvarat mahdollistavat vaatteen alteroinnin joko pienemmäksi tai suuremmaksi - muutaman vuoden välein suuntaan jos toiseen. Tunnustelemalla saumoja saa käsityksen saumanvaroista. Esimerkiksi takasaumassa tulisi olla viisi senttiä kangasta, molemmat puolet huomioiden.
Hyvän vaatturitaidon tae on kuvion kohdistaminen niin täydellisesti kuin on mahdollista ja tietysti käsin ommellut napinlävet. Korkealaatuisessa irtotakissa käsintehdyt napinlävet ovat kaikki avattavia. Käsintehdyt napinlävet kyllä huomaa.
Irtotakin vuori voi olla kokovuori, puolivuori tai vuoreton. Puolivuori peittää hartian ja etukappaleet. Vuoreton on nimensä mukaan vuoreton. Hihoissa on aina vuori, jotta hihat liikkuvat paidalla. Puolivuori antaa irtotakin hengittää ja käyttäjällä on mukavampi olla.
Napolilainen olkapää
Kaunis kohdistus
Irtotakki puolivuorella
Irtotakin housut
Irtotakki on monipuolinen vaate, mutta vaatii aina erilliset housut. Näin saadaan täysin uusi asu, sen mukaan millaisten housujen kanssa irtotakkia käytetään. Juhlallisimmillaan irtotakki on flanelli- ja Cavalry Twill -housujen kanssa.
Korkealaatuisissa housuissa on polvisilkit eli etuvuori ulottuu polviin asti. Housunlahje on oikean mittainen ja huolitellaan rimmelinauhalla. Lyhyet lahkeet antavat poikamaisen vaikutelman. Klassinen housun lahkeenkäänne ulottuu kengän kantaosan puoliväliin. Rimmelinauhan eli reunusnauhan tarkoitus on suojata lahkeen käännettä. Sen tulisi näkyä yhden millimetrin verran, jotta se estää käänteen kulumista. Rimmelinauha myös antaa lahkeensuulle lisää painoa, jolloin lahje laskeutuu nätimmin. Keveissä materiaaleissa tai chinoissa/farkuissa rimmelinauha on vain takakappaleella.
Flanellihousut
Flanellihousut ovat yhtä aikaa arvokkaat ja rennot, elegantit ja urheilulliset. Flanellihousujen väri vaihtelee vaaleasta harmaasta tumman harmaaseen ja vaaleasta beigestä tummanruskeaan. Flanelleja on erivahvuisia, kesäflanelleja ja talviflanelleja. Flanellin pehmeys tulee valmistusmenetelmästä, jossa hienoa merinovillaa vanutetaan kunnes kankaasta tulee pehmeäpintainen. Alunperin flanellia käytettiin kesähousuihin, mutta jo 1930-luvulla flanellihousuista tuli läpi vuoden käytettäviä. Tuolloin flanellihousuista tuli nuorison muotivillitys. Edesmenneen Englannin Prinssi Philipin (1921-2021) edustava päiväasu jo 20-vuotiaasta lähtien oli klubitakki ja flanellihousut - ihan loppuun asti.
Oikeansävyiset ja vahvuiset flanellihousut korostavat valittua irtotakkia. Flanellihousujen yhdistelmämahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat. Paita ja neule flanellihousujen kanssa - miltei juhlallinen, mutta silti mukava asu. Raita- tai ruutupaita, irtotakki ja flanellihousut - sopiva ravintolaan tai vierailuun viikonloppuna. Irtotakki ja flanellihousut - edelleen täydellinen tänään, kuten viimeiset kymmenen vuosikymmentä. Klassista pukeutumistyyliä ei voi kuvitellakaan ilman flanellihousuja - mitään parempaa ei ole olemassa.
Villahousut
Villahousujen vaihtoehdot ja värit sekä sävyt ovat yhtä laajat kuin flanellihousuilla. Kesällä käytetään ohuempia ja hienompia villalaatuja kuin talvella. Valintojen valinta on 100% cashmere housut side bucklella.
Kuka keksi housujen käänteet? Useimmissa teoksissa keksijäksi mainitaan Englannin Kuningas Edward XII (1841-1910) eli Kuningas Edward XIII:n (1894-1972) isoisä sekä Prinssi Albertin (1819-1861) poika. Hänen kerrotaan jossain vaiheessa 1800-luvun jälkipuolella keksineen ensimmäisenä kääriä housunsa lahkeet suojellakseen niitä kuralta ja vedeltä - form follows function. Käänteitä voidaan käyttää miltei kaikissa housutyypeissä, ne sopivat niin puvun kuin irtotakin kanssa käytettäviin housuihin. Ainoat poikkeukset ovat frakki, smokki ja saketti.
Ruutukuvion prince of wales -check - nimi ei johdu siitä, että Edward XIII olisi kruununperillisenä pukeutunut tästä kankaasta tehtyyn pukuun, vaikka erittäin mielellään sitä käytti. Ruutukuvio sai nimensä hänen isoisältään (Edward XII), joka aikanaan Walesin prinssinä valitsi kuosin vapaa-ajan asuihinsa. Nykyinen Walesin prinssi Charles (1948 >) käyttää myös mielellään tätä kuosia. Villahousut ovat vaatekaapin peruspilari klubitakin kanssa - aikojen alusta hamaan tulevaisuuteen, hovista rahvaaseen.
Vakosamettihousut
Vakosamettihousut ovat gentlemannin farkut. Materiaalina tiheänukkainen puuvillakangas tai villa on lämmin ja kestävä. Vakosametti eli englanniksi corduroy väitetään tulevan Ranskan kielen sanoista Corde du Roi, joka on vapaasti suomennettuna kuninkaan kangas. Vakosametti on lähtöisin 1700-luvulta. Kapeavakoista vakosamettia kutsutaan nimellä Manchester ja leveää nimellä genovalainen vakosametti.
Vakosametti on flanellin, cavalry twillin ja villan ohella irtotakkiin sopivien housujen suuri klassikko. Väreinä eri ruskeat, ruosteen punainen, hillittyn vaaleanpunainen, sammaleenvihreä. Kitonin sammarit ovat erittäin monen suosikkihousut Kitonin irtotakin kanssa -tyyli ei tästä enää parane.
Khakihousut eli Chinot
Kestää aikansa, ennen kuin uusi vaate hyväksytään klassikoiden piirin. Chinoilta siihen meni reilut sata vuotta, kun lasketaan 1950-luvulta taaksepäin vuoteen 1848. Sir Harry Lumsden toimi Intiaan sijoitetun rykmentin komentajana. Hän sai neronleimauksen ja käski värjätä sotilaidensa valkoiset uniformut, kahvin, curryjauheen ja mulperimehun sekoituksessa, jotta kaikkialla tupruava pöly ei näkyisi valkoisissa housuissa - form follows function. Intialaiset antoivat värille nimen Khaki - hindinkielinen sana tarkoittaa pölyn tai maan väristä.
Nimen Chino housut saivat vasta 1900-luvulla. Englannissa Machesterissä valmistettuja puuvillahousuja eli Khakeja myytiin Kiinaan. Jo silloin kiinalaiset kopioivat ja myivät valmistamiaan housuja Filippiineille. Vuosina 1934 -1946 Filippiinit olivat Yhdysvaltain hallinnassa. Filippiineille sijoitetut amerikkalaissotilaat mieltyvät housuihin ja toivat niitä mukanaan kotimantereelleen. He kutsuivat niitä housujen alkuperän vuoksi Chinoiksi. Chinot levisivät toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaan ja löivät itsensä läpi vasta 1980-luvulla. Kansainvälisesti tarkastellen Chinot ovat yleisesti hyväksytyt vapaa-ajan housut, jotka tulee valita aina silloin, kun farkut ovat liian arkiset ja flanelli- /villahousut ovat liian juhlalliset.
Pellavahousut
Kesällä loistava valinta on pellavahousut tai villa-/pellavahousut eri väreissä. Pellava luonnonkuituna on kuumalla viileä ja kylmällä lämmin. Pellava johtaa kosteuden iholta pois ja luovuttaa sen eteenpäin, eli ei kerää kosteutta. Pellavahousut ovat Chinoja juhlallisemmat. Kesällä hiekanväriset pellavahousut on loistava yhdistelmä klubitakin kanssa.
Farmarihousut
Farmarihousut ovat käyneet läpi kaksi mullistavaa imagonmuutosta sen jälkeen, kun ne patentoitiin Yhdysvalloissa 20.5.1873 (U.S. Patent 139,121), Jacob Davisin sekä Levi Straussin toimesta. Nämä imagonmuutokset lienevät ainutkertaiset pukeutumisen historiassa.
Levi Strauss suunnitteli ensimmäiset farkut kestäviksi ja halvoiksi työhousuiksi (form follows function), mutta 1950-luvulla niistä tuli nuorten kapinallisten kulttivaate. Sodanjälkeisessä Euroopassa lasten siniset denim-housut järkyttivät vanhempiaan vielä enemmän kuin Yhdysvalloissa. Vesipestävät, kestävät ja halvat housut, jotka saattoi ostaa vaikka halpahallista, olivat eurooppalaisille ajatuksena täysin vieras. Sodan ravistelemille Euroopan nuorille farkuista tuli vapauden, seikkailun ja murroksen symboli.
Toinen imagonmuutos, kapinallisten housuista yhteiskunnallisesti hyväksytyksi design-vaatekappaleeksi, alkoi Euroopassa 1960-luvun lopulla. Tuolloin Euroopassa maksettiin farkuista kolme tai neljä kertaa niin paljon kuin Yhdysvalloissa. Tämän hinnoittelun tuoma korkea kate loi pohjan design-farkuille. 1970-luvulla designer-farkkujen idea levisi takaisin Yhdysvaltoihin. Los Angelesissa myydään edelleen enemmän luksusfarkkuja kuin missään muualla.
1970-luvun alussa Andy Warhol kopioi ystävältään Fred Hughesilta tyylin yhdistää Levi’s 501 farkut klubitakkiin - tästä tuli Andyn tavaramerkki. Fred Hughes oli tunnettu tyylitajustaan, hän pukeutui käsintehtyihin Turnbull & Asserin paitoihin, käsintehtyihin Lobb’sin kenkiin ja Tommy Nutterin käsintehtyihin pukuihin. Jopa hänen 501 farkkunsa näyttivät siltä, että niitä olisi hieman räätälöity Savile Row’lla.
1980-luvun alussa muodin suunnannäyttäjät käyttivät Levi’s 501 shrink-to-fit -farkkuja ennen kuin ne tulivat seuraavalla vuosikymmenellä muotiin - Madamekin tilasi Levi’s 501 farkut USA:ssa käyneeltä opiskelijakaveriltaan vuonna 1985. Levi’s 501 farkkuja käytettiin Kitonin irtotakin ja laadukkaiden Englantilaisten kenkien kanssa, kuten Andy. Kitonin kultakaudella (2010-2021) on voinut käyttää Kitonin käsintehtyjä farkkuja Kitonin käsintehdyn irtotakin kanssa, ja tietysti jalassa on Kitonin käsintehdyt kengät. Vuodesta 2022 lähtien Cesare Attolini on ollut ainut joka valmistaa sataprosenttisesti käsin, Napolissa.
Irtotakki ja housut by Madame
Madamen malliston klassinen irtotakki tummanruskeilla flanellihousuilla
Madamen malliston klassinen irtotakki Cavalry Twill housuilla
Madamen malliston klassinen irtotakki
Kitonin sammarit genovalaista vakosamettia
Herrasmies tarvitsee paidan
Tietysti useamman Brionin kuin Bierce Brosnan James Bondina Die Another Dayssa 2002
Paita
Ian Fleming otti vaikutteita Edward VIII tyylistä luodessaan James Bondin, jonka paidantekijäksi valikoitui englantilainen Turnbull & Asser. T&A:n paitoja ovat kaikki Bondit käyttäneet, Sean Connerystä aina Daniel Craigiin. Madamen asiakaskunnassa T&A on saavuttanut kulttisuosion - napit eivät irtoa.
Nykyaikaisella miesten paidalla on pitkä historia, mutta sen nykyinen muoto alkoi kiteytyä vasta 1800-luvun lopussa. Siihen asti paita oli ollut muiden vaatteiden alla, aluspaitana, ja se puettiin pään yli vetämällä. Vuonna 1871 Brown, Davis & Co patentoi paidan, jonka etukappale oli alas asti napitettu. Johtuen aluspaita-historiastaan, valkoista paitaa pidettiin ylhäisyyden merkkinä. Valkoisen paidan käyttöön kykenivät vain ne, joilla oli rahallisesti mahdollista pesettää paitansa usein ja heillä piti olla riittävän monta valkoista paitaa, jotta pystyi vaihtamaan tarvittaessa. Paidan historiasta johtuen, pidetään mauttomana riisua pikkutakkia, ellei isäntä tai emäntä kehoita tekemään sitä. Raidalliset paidat tulivat vasta 1800-luvun lopussa, mutta paidan kuviointi herätti epäilyksen siitä, että kuvioilla peiteltiin likatahroja. 1800-luvun lopulle saakka paidoissa oli pystykaulus. Kääntyvä kaulus yleistyi vasta 1930-luvulla. Kaulustyyppejä on useita, joista leveä taitekaulus on sekä juhlallisin että huomaamattomin. Leveässä taitekauluksessa kärkien väli vaihtelee. Tule tutustumaan eri kaulusvaihtoehtoihin.
Herrasmies, joka käyttää pukua työssään päivittäin, tarvitsee vähintään 20 arkipaitaa. Valkoisia 5 ja vaaleansinisiä 5 ja loput omavalintaista ruutua, raitaa tai muita värejä. Sekä näiden lisäksi vaatekaappiin kuuluvat tuplamansettiset juhlapaidat, smokkipaidat ja mahdollisesti frakkipaidat.
Moni voisi luulla, että valkoinen paita on valkoinen paita. Kangasvaihtoehtoja kuitenkin on paljon. Madamen mittapaitakankaista löytyy toistakymmentä erilaista valkoista kangasta.
Puuvillan historia
Puuvillaa viljeltiin Intiassa jo yli 5 000 vuotta sitten. Intiasta puuvilla levisi Kiinaan 1000-luvulla jKr ja arabit toivat hiukan myöhemmin sen Persiasta Sisiliaan ja Etelä-Espanjaan. Suurimittainen puuvillakankaiden valmistus Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä käynnistyi vasta 1770 jälkeen. James Hargreaves patentoi vuonna 1770 kehruu-jennyn (Spinning Jenny), se mahdollisti jopa 120 langan samanaikaisen kehruun, ja John Kay patentoi vuonna 1733 pikasukkulan, joka nopeutti kutomista huomattavasti. Puuvillaa pystyttiin näin käsittelemään teollisesti selvästi nopeammin ja suuremmassa mitassa.
Tätä aiemmin oli kehruu ollut käsityötä, yksi kerä kerrallaan, samoin kudonta oli ollut käsityötä kangaspuilla. Nämä keksinnöt aloittivat teollisen vallankumouksen. Käsinkehrääjät huomasivat nopeasti lankojen hinnan laskevan. He kävivät tuhoamassa kehruu-jennyn ja siten yrittivät pelastaa työpaikkojaan.
Paitakankaat
Sea Island - kallein ja ylellisin puuvillalaatu. Sea Islandissa on tuumalla (2,54cm) 140 lankaa, josta kangas saa silkkisen pehmeyden. Raitojen ja ruutujen ääriviivat erottuvat selvemmin ja värit ovat syvemmät sekä vahvemmat.
Batisti - kevyt ja pehmeä palttinasidoksinen puuvillakangas, joka valmistetaan ohuesta ja korkealaatuisesta langasta. Egyptiläisestä mako-puuvillasta kudottua batistia sanotaan sveitsiläiseksi batistiksi.
Popliini - tiheä palttinasidoksinen kangas, jossa on ohut loimilanka ja paksumpi kudelanka. Kudelanka määrittää kankaan luonteen. Popliinissa on tuumalla (2,54cm) noin sata lankaa.
Oxford - on popliinia karkeampi ja arkisempi palttina- tai panamasidoksinen puuvillakangas. Oxford kudonnassa käytetään värjättyjä loimilankoja ja värjäämättömiä kudelankoja. Royal Oxford on hienostuneempi versio, jossa käytetään selvästi ohuempia lankoja.
Pinpoint - popliinin ja oxfordin yhdistelmä. Se kudotaan pitkäkuituisesta puuvillalangasta ja vain loimilanka on värjätty.
Twill - Ribbed Twillissä on vino toimikassidos, joka antaa yksiväriselle paidalle hieman välkehtivän piristyksen. Herringbone Twill on edellisen lähisukulainen, molemmissa muodostuu vinoraidoitus. Luonteenomainen kalanruotokuvio saadaan aikaan vaihtamalla toimiviivan suuntaa.
Flanelli - puuvillaflanellista tehdään pehmeitä viikonloppupaitoja, usein moneen tapaan ruudutettuna. Viyella kuuluu myös viikonloppupaitakankaiden klassikoihin. Viyella on ensimmäinen rekisteröity tavaramerkki, vuonna 1894. Viyella on 55% merinovillaa ja 45% puuvillaa, jolloin villan lämpö yhdistyy puuvillan ryhdikkyyteen. Viyellat ovat usein ristikkoruutukuvioisia paitoja.
Miten tunnistat hyvän paidan
kauluksessa on irrotettavat kauluskovikkeet, materiaalista riippumatta kovike antaa kaulukselle oikean kaarevuuden ja estää kauluksen kärkien käpertymisen
helmiäisnapit, helmiäinen on niin kova materiaali, että jos käytetään ompelukonetta niin neula katkeaa siihen osuessaan. Hyvissä paidoissa helmiäisnapit ommellaan käsin.
etu- ja takakappaleiden välisessä kulmassa on vahvikkeena kolmiomainen kangaspala, joka antaa joustoa käyttöön eli tuo kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä paidalle
hihan väljyys on koottu kalvosimeen usealla laskoksella. Kalvosimen yläpuolella on lisäksi pieni nappi, joka estää hihansuuta ammottamasta rumasti ja helpottaa avattuna hihan käärimistä.
kuvioiden kohdistus sekä katesauman käyttö voimakkaalle rasitukselle joutuvissa kohdissa
pistojen määrä per senttimetri, hyvässä paidassa yhdellä senttimetrillä on noin kahdeksan pistoa
pituus, paidan pituus on oikea, kun etu- ja takakappaleet voidaan vetää yhteen paidan ollessa päälle puettuna.
kauluksessa on luonnonmateriaalinen tukikangas
Kesäpaidat
Kuten puvuissa, kesällä käytetään paitoihin kevyempiä kankaita. Materiaaleina suositaan ohuen puuvillan lisäksi pellavaa, pellava/puuvillaa, pellava/silkkiä tai silkkiä. Kesän kevyemmät paidat saa joko nappikalvosimella (BC) tai tuplakalvosimella (DC).
Alusvaatteista kaikki alkaa
Aluspaidalla tai ilman. Aluspaidan merkitys on taantunut, koska nykymies vaihtaa päällyspaitansa päivittäin tai jopa useamman kerran päivässä. Aluspaidalla on kuitenkin käytännön merkitys, koska se toisaalta lämmittää ja toisaalta imee hikeä ennen kuin päällyspaita ehtii kostua. Aluspaita myös suojaa paitaa ja pidentää sen käyttöikää. Madame suosittee 100% merinovillaista aluspaitaa villan loistavien ominaisuuksien vuoksi - villa imee kosteuden johtaen sen pois iholta ja silti tuntuen kuivalta ja lämpimältä.
Mittapaidat
Mittapaidoissa herrasmies pystyy yksilöimään kaikki pienimmätkin yksityiskohdat ja korostamaan vartalonsa hyviä puolia. Hyvä paita on juuri oikean kokoinen, oikean mittainen ja hiha on niin kuin sen pitää olla.
Miten silitän paidan
Toiset aloittavat hihoista ja toiset paidasta, mutta kaulus silitetään aina viimeisenä.
Hihan silitys tapahtuu keskeltä ulospäin, koska kangas helposti rypistyy. Tavallinen nappikalvosin silitetään nappipuoli ylöspäin. Kaksoiskalvosin silitetään ensin suoraksi, sitten taitetaan kaksinkerroin ja silitetään niin, että napinlävet ovat päällekkäin.
Kaulus on tärkein. Kauluksen ollessa auki, lähdetään kulmista keskelle, kärjistä sisäänpäin. Jos tekee tämän toisinpäin kangas kerääntyy reunoihin ja kulmiin. Tällöin helposti kauluksen kärki kipristyy.
Solmiot
Solmioita on yhtä monen laatuisia kuin muitakin kankaasta tehtyjä vaatteita. Mutta pureudutaan ensin historiaan.
Roomassa on Trajanuksen pylväs, jossa Trajanuksella on kaulassaan solmittuna huivin tapainen. Tämän mainitaan olevan ensimmäinen kuva kravatin esiasteesta. Tosin se, mikä Rooman legioonalaisilla oli kaulassaan ajanlaskumme toisen vuosisadan alussa, muistutti nykyistä solmiota vain etäisesti. Kravatin todellisia edeltäjiä olivat kaulaliinat, joista tuli 1600-luvulla osa miesten pukeutumista. Tuolloin pitsikaulaliina oli poikkeuksellisen rikkauden merkki. Nykyiset käsin tehdyt seven fold solmiot ovat erittäin edullisia verrattuna siihen pitsikaulaliinaan, jota Englannin kuningas Kaarle II piti kaulassaan vuonna 1660. Se maksoi 20 puntaa ja 12 shillinkiä, kun hyvä vuosipalkka oli pari puntaa.
1800-luvun alussa englantilainen George Bryan Brummel sai aikaan uuden muotivillityksen. Hän ei hyväksynyt pukeutumisessa pienintäkään liioittelua - gentleman ei saanut pukeutumisellaan herättää huomiota. Brummel pukeutui siniseen lievetakkiin, beigeen liiviin ja housuihin sekä mustiin saappaisiin. Kaulassa oli hohtavan valkoinen pellavaliina. Herran pikkutarkkuudesta kertoo se, että jos solmun sitominen hänen mielestään epäonnistui, niin aina otettiin uusi liina kunnes Beau (hänen liikanimi) oli tyytyväinen. Pellavaliinojen menekki oli huima - ja myös pesulalasku.
King Charles II by Unknown artist
oil on canvas, circa 1665
NPG 1313 © National Portrait Gallery, London
1805 caricature of Brummell
by Richard Dighton
Nykyisten solmioiden edeltäjiä olivat ensimmäiset koulu- ja klubisolmiot. Vuonna 1880 Oxfordin yliopiston Exeter Collegen opiskelijat sitoivat olkihattujensa nauhat yksinkertaisella kravattisolmulla kaulaansa. Ensimmäinen klubisolmio syntyi 25.6.1880, kun samaiset opiskelijat tilasivat vaatturiltaan nauhojen värisiä solmioita. Solmiot levisivät nyt kulovalkean tavoin muihin Englannin kouluihin ja klubeihin.
Vuoden 1900 paikkeilla Macclesfieldin kaupungista tulivat ensimmäiset kuviolliset solmiot. Siellä oli silkkikutomoita, joissa kudottiin silkkikangasta Intiasta ja Kiinasta tuoduista raakasilkeistä. Kuviot olivat monenlaisia ja kysyntä huimaa - Englannin kasvavan keskiluokan miehet halusivat osoittaa menestystään näillä kravateilla.
Palaan alkusanoihini - solmioita todellakin on monen laatuisia. Miltei mitä vaan myydään ’all silk’ tai ’100% cashmere’, mutta tämä ei kerro mitään solmion tekotavasta tai laadusta. Ns. parhaissakin käsintehdyissä solmioissa on sisään ommeltu vahvike, joka ei ole silkkiä tai cashmereä - vahviketta ei edes mainita.
On kuitenkin solmioita, jotka tehdään kokonaan silkistä tai cashmerestä - seven foldit. Näissä ei ole toisesta kankaasta valmistettua koviketta vaan nimensä mukaisesti neliö kangasta muotoillaan solmioksi seitsemän kertaa taittamalla ja käsin ompelemalla. Nämä harvinaiset ja perustellusti kalliimmat solmiot saavat paksuutensa yksinomaan silkistä tai cashmerestä. Seven fold -solmio on solmionvalmistuksen ehdoton huippu - best of the best +1 (Kiton). Madamen valikoimiin kuuluu hyvä määrä seven fold -solmioita.
Englantiin mennessä kannattaa jättää raidalliset solmiot suosiolla kotiin ellei ole englantilaisen yliopiston kasvatti. Mies, jolla on kaulassaan solmio rykmentin, collegen, koulun tai klubin väreissä, haluaa osoittaa kuuluvansa instituutioon ja ennen kaikkea yhteiskunnan eliittiin, ainakin Englannissa. Näitä Regiment-solmioita on kaupan kaikkialla ja niitä voi käyttää, mutta ei ehkä liikematkalla Englantiin. Tilanne saattaa käydä kiusalliseksi, jos suomalaisella on kaulassaan kuuluisan soutuseuran värit solmiossaan, seuran johon ei tietenkään ole kuulunut, tosin kuin englantilainen liikekumppani.
Solmuke ja kaulaliina ovat aina vaihtoehtoja solmiolle. Nämä kaikki ovat tietysti itse solmittavia.
Taskuliinat
Taskuliina osoittaa miehen itsevarmuuden tai sen puutteen selvemmin kuin juuri mikään muu yksityiskohta. Itsevarmuuden lisäksi taskuliina kertoo, miten varma maku miehellä on.
Osa miehistä ei millään tohdi laittaa takkinsa rintataskuun nenäliinaa, sillä se herättää hänen mielestään liikaa huomiota, tai on vaikea valita sopiva, tai sen käyttö vaikuttaa liioitetulta ja niin edelleen.
Taskuliina sopii käytettäväksi aina kun käyttää takkia. Taskuliinan valinnassa on oikeastaan kaikki luvallista, kunhan kokonaisuus näyttää hyvältä ja taskuliina on luonnonmateriaalia - 100% silkkiä, pellavaa, villaa tai puuvillaa.
Taskuliinan idea piilee nimenomaan sen ja solmion, paidan, takin ja muun pukeutumisen mielenkiintoisessa yhteispelissä. Kukin ratkaisee itse miten tämä yhteispeli omalla kohdalla parhaiten toteutuu.
Eri kuvioiden ja värien suvereeni yhdistäminen on vaikeaa. Se ei kuitenkaan ole vaikeaa siksi, että olisi olemassa lukemattomia salaisia sääntöjä, jotka vain asiaan vihkiytyneet tuntevat. Niitä ei ole. Vaikeus piilee päinvastoin siinä, ettei minkäänlaista yleispätevää sääntöä ole. Kuvioiden yhdistelyn taito perustuu pohjimmiltaan henkilökohtaiseen tyylitajuun ja rohkeuteen käyttää sitä, minkä itse on hyväksi havainnut.
Virikkeitä erilaisten kuvioiden ja värien yhdistämiseen saa vaikkapa nauttimalla taiteesta.
Erilaisia solmioiden ja taskululiinojen yhdistelmiä by Madame
Kengät
Miehen tärkein pukine
Kengät
Hyvä pukeutuminen ja hyvät jalkineet kuuluvat yhteen. Tosin parhaatkaan kengät eivät korvaa pukeutumisen vakavia puutteita. Toisin päin taas viimeisen päälle täydellinen kokonaisuus kaatuu yhdellä iskulla, jos jalassa on huonot kengät. Täydellinen herrasmies -kirjaa lainaten “on parempi kulkea paljain jaloin tai sukkasillaan ja antaa selitykseksi uskonnolliset syyt tai matkatavaroiden varkaus kuin menettää kasvonsa halpojen kenkärajojen tähden”.
Hyvää vaatekaappia rakennettaessa budjettia kannattaa säästää kenkiin. Hyvät kengät tunnistaa kahdella kriteerillä, hinnalla ja tuotemerkillä. Kengissä hyvä merkki on todellakin laadun tae. Kengistä on vaikea päällepäin arvioida miltä nahka näyttää vuoden tai kymmenen vuoden päästä ja millä menetelmällä ne on valmistettu. Hyvästä nahasta huolellisesti tehdyt kengät maksavat noin 580€. Tästä halvemmissa kengissä on jo jouduttu tekemään kompromissejä nahan laadussa sekä valmistusmenetelmässä. Merkkikengät kestävät käyttöä vuosia ja oikein huollettuina jopa vuosikymmeniä.
2005 Bernhard Roetzel kirjoitti Täydellinen herrasmies kirjan. Hänen kenkämerkkien luettelo ei ole paljoa muuttunut. Hänen mukaansa maakohtainen kenkämerkkiluettelo on seuraava: Iso-Britannia (Church’s, Tricker’s, Foster & Son, Edward Green, Crocket & Jones, Cheany), Italia (Gucci, Moreschi, Gravati, Fratelli Rosetti, J.P. Tod’s), Ranska ( John Lobb Paris), Unkari (Làszlo Vass). Kaikki hyvät kenkämerkit ovat olleet markkinoilla vähintään 20 vuotta, useat jopa toistasataa vuotta.
Herrasmies pääsee alkuun kolmella kenkäparilla, mutta tämä vaatii riittävää pukujen määrää, sillä myös kenkien tulee saada levätä käyttöpäivien välissä. Vaatekaapista pitää löytyä ruskeat derbyt, mustat oxfordit ja monkstrapit tai louferit. Kun satsaa uuteen kenkäpariin vuosittain, niin vuosien mittaan kenkiä kertyy helposti 20 paria tai enemmänkin.
Puolikengät jaetaan kahteen ryhmään, oxford- ja derby-tyyppisiin.
Oxford
Oxford-kengissä iltti (kengän kieli) on kiinnitetty ompelemalla kengännauhan päällisen puoliskojen alle. Tämä tekee Oxford-kengästä juhallisemman kuin Derby-kenkä. Vaatekaapin peruskenkä on ehdottomasti musta oxford, josta löytyy useita eri variaatiota. Monikäyttöisyyttä kuvaa esimerkiksi musta Crockett & Jonesin Alex-kenkä (yhdestä nahan palasta valmistettu oxford), joka käy tyylikkäästi arkipukujen sekä tummanpuvun kanssa, tarvittaessa hyvin kiillotettuna myös smokin kanssa.
Derby
Derby-kengissä iltti on samaa nahkapalaa kengän etuosan kanssa. Varsikappaleet on ommeltu etupäällisen päälle, jolloin tämä nauhoitus avautuu enemmän kuin oxford-kengässä. Jos herrasmiehellä on korkea jalkapöytä, niin derby-kenkä on helpompi pukea jalkaan. Uusin James Bond kenkä, Crocket & Jonesin Highbury, on myös juhlakäyttöön soveltuva derby-kenkä.
Loafer
Loafer on nauhaton puolikenkä, jolla on varsin lavea määritelmä sisältäen mokkasiineista reunokselliseen vasikannahka loaferiin. Pennyloafer keksittiin 1930-luvun Yhdysvalloissa ja oli alunperin vuoreton. Se näytti nauhakengän rinnalla tohvelilta, johon oli jalat mukava sujauttaa. Nopeasti loafer sai myös reunosmalliversion. Loaferilla on monia versioita ja niitä voi käyttää myös ilman sukkia. Loafer ei ole virallisten tilaisuuksien kenkä.
Monkstrap
Legendan mukaan monkstrap shoe on alppimunkin 1400-luvulla kehittämä kenkämalli, joka levisi pitkin Euroopan luostareita. Nimen takana myös saattaa olla vain solkikiinnitys, joka tuo mieleen munkkien sandaalit. Tämä malli saavutti suosionsa 1920-luvulla. Monkstrap on joko yksi tai kaksisolkinen derby-kenkä. Monkstrap sopii hyvin korkealle jalkapöydälle, mutta säätövaraa ei ole kuten nauhakengissä.
Cordovan kengät
Cordovan eli hevosen nahka on pitkäikäisin kengän materiaali. Cordovan nahkaan hyväksytään vain hevosen pakaranahkaa. Yhdestä hevosesta saadaan kaksi pyöreää nahanpalaa, joista riittää niukasti kahteen tai kolmeen kenkäpariin. Cordovan nahan hintaa nostaa hidas kasvisparkitus. Nahasta tulee hyvin kiiltävää. Nahkaa rasvataan jo parkitsemisvaiheessa riittävästi, joten kenkien hoidoksi riittää kiillotus ilman kenkävoidetta. Pikemminkin voit pilata cordovan kengän kauniin kiillon, jos käyttää hoitoaineita. Cordovan tyypillinen väri on punaruskea. Crocket & Jones Cordovan klassikot maksavat 780€ - 980€. Nämä kengät ovat Madamella tilauspalvelussa.
Boots
Bootsit tulivat armeijan ja urheilun kautta herrasmiesten jalkoihin. Loistava valinta syksyyn ja talveen. Chelsea Boot nimen alkuperästä on eri mielipiteitä, mutta tämä kenkä, elastinen sivuiltaan, on 1800-luvun puolivälistä. Elastinen sivu auttaa mukautumaan käyttäjänsä jalkaan. Chukka Boot (tai Desert Boot) on yleensä vuoreton ja erittäin mukava jalassa. Derby Boot on varrellinen ja täysvuorillinen kovaan käyttöön tehty kenkä.
Driverit eli nyppypohjaiset kengät
Italialaiset kengäntekijät aloittivat nyppypohjaisten kenkien valmistuksen jo 60-luvulla. Vuonna 1979 Diego Della Valle toi markkinoille J.P. Tod’sit. Driverit kuitenkin yleistyivät vasta 1990-luvulla. Pehmeät rakenteettomat, ultramukavat loaferit/mokkasiinit voidaan yhdistää jopa arkipukuun, jos tyylitaituri taituroi suvereenisti. Esimerkiksi mustat Tod’sit sopivat ohuesta villasta valmistetun kesäpuvun kanssa.
Prince Albert samettikengät nimettiin Kuningatar Victorian puolison Prinssi Albertin mukaan. 1850-luvun puolivälissä nämä nahkapohjaiset pienellä korolla käsintehdyt samettikengät tehtiin hänen toivomuksestaan. Niitä alettiin käyttää smokin kanssa kun hänen poikansa Edward XII kehitti smokin. Englannissa prinssi ovat pitäneet tätä perinnettä yllä ja nyt viimeisimpänä Prinssi William, jolla on kokoelma Bowhill & Elliotin samettikenkiä. Viimeksi Top Gun -elokuvan ensi-illassa hän käveli punaisella matolla Tom Cruisen vieressä samettikengissä, joissa on hävittäjäbrodeeraus.
Kengän lestit
Kirjaimet kengän koon vieressä kertovat lestin leveydestä (fitting). Peruslesti on yleensä E, jota on suurin osa kenkämalleista. Crocket & Jones tekee myös lestejä D (kapea) ja osasta malleista voidaan tilata leveämpiä F sekä G. Madamen valikoimassa on aina jokin myös leveämpi lesti. Tervetuloa kokeilemaan ja löytämään omasi.
Kalossit
Kalossit ovat kenkien sadetakki. Kengät kannattaa vesi- ja lumisateessa suojata kalosseilla. Kalossit ovat kumista tai muovista valmistetut suojakengät, jotka vedetään kenkien päälle. Suositellaan käytettäväksi talvella nahkapohjaisten kenkien suojana. Madamen valikoimissa tavallisten kalossien lisäksi löytyy myös piikilliset kalossit. Jos kuitenkin olet onnistunut kastelemaan nahkakengät pahasti, niin sullo ne täyteen sanomalehteä ja jätä kuivumaan hyvin ilmavaan paikkaan, ei kuitenkaan patterin viereen tai päälle. Vanha sanonta pitää paikkansa - missä voi sulaa niin nahka palaa.
Englantilaiset gentlemannit eivät vielä 1800-luvun puoliväliin asti nähneet mitään syytä pukeutua neuleisiin. Vain rahvas käytti neuleita, sillä ne olivat edullisia työvaatteita. Vasta kun porvaristo innostui urheilusta fyysisen kunnon kehittäjänä, alkoivat neuleet kehittyä hienommiksi kasvaneen kysynnän myötä. Neuleita käytettiin polkupyöräilyssä ja kaikenlaisissa pallopeleissä kuten kriketissä ja poolossa. Vaatekappale sai nimen Sweater, hiostava tunne tuli urheillessa (sweat) ja virheellisesti se yhdistettiin villapaitaan.Tämä nimi kuitenkin tuli väärin perustein, sillä villa ei ole koskaan kuuma tai kylmä ja johtaa kosteuden iholta pois.
Ensimmäiset villapaidat olivat O-aukkoisia. Kun myöhemmin kehitettiin V-pääntie, pystyttiin villapaidan kauluksessa käyttämään eri värejä. Klubien värien lisääminen neuleisiin kasvatti kysyntää niin paljon, että niitä piti alkaa valmistamaa teollisesti.
Edelleen on vain kaksi tapaa valmistaa neuleita. Cut-and-sewn menetelmällä neuleen osat leikataan valmiista villaneuloksesta ja osat ommellaan yhteen, tämä on nopeaa, mutta hukkamateriaalin määrä on suuri. Fully-fashioned on huomattavasti kalliimpi tapa, jossa jokainen vaatekappale neulotaan yksitellen yhtenä kappaleena koneella, tätä tapaa käytetään erityisesti hienommilla ja arvokkaimmilla kuiduilla. Neulekoneissa teknologia on kehittynyt huomattavasti. Nykyisin full-fashioned-menetelmässä käytetään sylinterikoneita (neuleessa ei ole sivusaumoja) ja tasokoneita, joilla jokainen kappale neulotaan erikseen.
Neuleet oli tarkoitettu urheilulliseen vapaa-ajan toimintaan kuten ratsastus ja metsästys, joten neuleet yhdistettiin asukokonaisuuksiin, joita käytettiin viikonloppuisin maaseudulla.
Viralliseen pukeutumiseen neuleet eivät ole päässeet. Puvun kanssa villapaita tulee kysymykseen liivien korvikkeena ja silloinkin poikkeustilanteessa - matkoilla tai lämmityksen pettäessä. Huoliteltuun vapaa-ajan pukeutumiseen neuleet sen sijaan kuuluvat. Italialaiset ovat hioneet tämän lookin täydelliseksi, neulepusero on joko päälle pantuna tai rennosti hartioille sidottuna niin kesällä kuin talvella, niin ostoksilla, museossa kuin baarissa aperitiivilla käytäessä.
Kalleimmat neuleet neulotaan full fashioned menetelmällä vikunjasta. Hintaan vaikuttaa jo pelkästään vikunjan villan keräys - karvat kerättiin käsin pensaista, joihin ne ovat tarttuneet eläimen turkista, kun se uudistaa karvansa. Vuodesta 2013 lähtien Argentiina on lailla mahdollistanut villinä elävien eläinten keritsimisen joka toinen vuosi. Yhdestä vikunjasta saadaan vain noin 240 grammaa karvaa (joka toinen vuosi). Kun päälliskarva poistetaan jää aluskarvaa (vikunja) vain 125 - 150 grammaa. Vikunjasta neulotut tuotteet ovat pehmeimpiä, kevyimpiä, hehkvimpia ja lämpimimpiä kuin mitkään muut tuotteet. Yksi kilo vikunjalankaa kattaa 150 kilometrin matkan - vikunjasta neulottu iso huivi on kevyempi kuin höyhen.
Baby cashmere / Kid cashmere kammataan (Capra Hircus) vuohen karitsoilta ensimmäisenä keväänä - vain kerran. Yhdeltä karitsalta saadaan 30 grammaa alusvillaa duvet eli cashmereä. Yhden neuleen valmistamiseen pitää kammata 40 vuohen karitsaa. Baby cashmere on Loro Pianan rekisteröimä ja Kid cashmere Colombon rekisteröimä tuotemerkki. Molempien tehtaat ovat samalla alueella ja ne hyödyntävät Sesia -joen puhdasta vettä, jossa ei ole kalsiumia ja magnesiumsuoloja. Puhdas vesi on erittäin tärkeää hienoille kuiduille ja kankaille läpi koko valmistusprosessin.
Puhdas uusi villa (Virgin Wool) on elävästä lampaasta kerittyä villaa. Lampaat keritään kahdesti vuodessa ja yhden kerityn turkin paino on 1 - 5 kiloa. Lampaiden turkin laadut vaihtelevat todella paljon riippuen elinpaikasta ja maanosasta, hienoin villa saadaan lampaalta, jonka turkin villa on kiharaa ja pitkää. Hienoin villa on merinolampaalla, kaksi kolmasosaa Australian yli 156 miljoonasta lampaasta on merinoja. Sekarotuisten lampaiden villa ei ole yhtä hienoa ja kiharaa, jolloin niistä saatavasta villasta tehdään karkeampia kankantaita ja neuleita.
Neuleita neulotaan myös alpakan, Angora-vuohen (mohair), kamelin ja kaniinin (angora) karvoista. Kuituja voidaan myös sekoittaa keskenään.
Päällystakin tehtävä on suojata kylmältä, tuulelta, sateelta ja pölyltä. Näiden tehtävien ohella se osoittaa, että ollaan matkalla jonnekin. Takin pukeminen ilmoittaa aikomuksesta lähteä ja vastaavasti takin riisuminen sen, että on saavuttu perille.
Sosiaalinen kanssakäyminen vasta alkaa takin riisumisen jälkeen. Jos tulija ei riisu päällystakkiaan, hän viestittää etäisyyttä, epäluottamusta tai pelkkää empimistä. Päällystakilla voidaan siis katsoa olevan myös psykologinen suojaamistehtävä. On ymmärrettävää, että emme riisu päällystakkia, kun joudumme epäsympaattiseen seuraan tai paikkaan. Tästä syystä päällystakki kuuluu vaatevalikoimaan jopa niissä maissa, joissa sitä ei oikeasti tarvittaisi.
Päällystakilla on kaikissa ilmastoissa myös se tehtävä, että se toimii alla olevien vaatteiden airueena. Tällä tavoin päällystakki kertoo paljon käyttäjästään, paitsi tietenkin silloin, jos hän tieten tahtoen tai vahingossa valitsee takin, joka on alla olevien vaatteiden täydellinen vastakohta - urheilutakki puvun kanssa.
Päällystakki valitaan käyttötarkoituksen mukaan, se kertoo onko käyttäjänsä menossa työhön tai kenties metsälle tai oopperaan vai onko hän loma- tai liikematkalla. Hetkeen oikein valittu päällystakki, on aina aito osoitus hyvästä tyylitajusta.
Nykyherrasmies tarvitsee vaatekaappinsa ainakin seuraavat päällystakit:
Välikausitakki, sateelta suojaava ja pituudeltaan polven yläpuolelle tai alle
Ulsteri, cashmereä, villacashmereä tai villaa, pituudeltaan polven yläpuolelle tai alle
Car coat, puoleen reiteen ulottuva ja puvun suojaava päällystakki, car coatissa on eri vaihtoehtoja, voi olla villainen tai tikkitakki tai field jacket-tyyppinen, kunhan on riittävän pitkä ja pikkutakin peittävä
Metsästys- ja urheilutakit ovat erikseen.
Madamen Matkalle mukaan -malliesimerkissä herrasmies matkustaa perjantaina aamukoneella Milanoon liiketapaamiseen, Lady on joko jo Milanossa tai saapuu iltapäivällä. Perjantai- iltana on liput La Scalaan, lauantaina on sovittu lounas ystävien kanssa sekä illallinen ravintola Enrico Bartolini al Mudec:ssa via Tortonalla. Sunnuntaina tutustutaan galleriaan ja käydään rennolla myöhäisellä lounaalla ennen iltalentoa kotiin. Herrasmies liikkuu tietenkin käsimatkatavaroilla eli cabin-laukku, salkku sekä pukupussi. Matkatavaroiden odotteluun ei ole aikaa.
Lento & liiketapaaminen
Lennon ½ tunnin myöhästymiseen kannattaa varautua ja siksi pukeutua jo liiketapaamista varten. Loistovalinta on Madamen malliston klubitakki Brionin harmaiden flanellihousujen kanssa, Kitonin raidallinen paita, hillitty solmio ja vähän räväkämpi taskuliina, kengät Crockett & Jonesin mustat Monk Strapit.
Ooppera ja oopperan jälkeinen iltapala
Hotelli Bulgarissa treffataan Lady, joka on jo ehtinyt nauttimaan lasillisen Ruinartia rentouttavan Spa piipahduksen jälkeen. Pakatessaan oopperaa ja lauantain illallista varten, herrasmies miettii pakkaako Kitonin dinner jacketin vai Madamen malliston smokin. Käsimatkatavaroilla liikuttaessa päätyy smokkiin kahdella paidalla. Kenkinä Crockett & Jonesin Alexit, yhdestä nahasta käsin valmistetut oxfordit. Smokin kanssa oopperaan pääsee Brionin valkoinen smokkipaita.
Lounas ystävien kanssa
Lounaspaikaksi ystävät ehdottivat kotoisaa Al Conte Ugolino da Marino -ravintolaa, jossa priminä nautitaan vongolepastaa. Herrasmies pukeutuu Kitonin chinoihin, kapearaitaiseen Vanacoren kauluspaitaan sekä valitsee solmion räväkämmästä päästä - Kitonin tietysti. Jalkaan tulee levänneet Crockett & Jonesin Monk Strapit. Sevevon silkki/cashmere neuleen hän sitaisee harteille italialaiseen tyyliin.
Kolmen tähden dinneri Ladyn kanssa
Muina Madseina smokin kanssa herrasmies pukee Brionin mustan smokkipaidan - Kuten Mads Mikkelsen Casino Royalessa. Lady on tietysti aivan Vesperinä. Herrasmiehen kengät ovat levänneet Crockett & Jonesin Alexit. Valitettavasti smokki ei saa tuuletusta ja kahden päivän lepoa, mutta laadukas kangas kestää sen kyllä.
Galleria ja lounas
Miellyttävän aamiaisen jälkeen suunnataan Palazzo Serbelloniin katsomaan Sothebysin tulevan huutokaupan esittelyä - löytyykö jotakin mielenkiintoista. Lounaalle mennään fiiliksen mukaan ja sen mukaan missäpäin kaupunkia kuljetaan.
Jalkaan Kitonin sammarit sekä päälle Vanacoren rennompi puuvulla/cashmere paita. Klubari kulkee kätevästi takaisin kotiin päällä. Jalkaan taas levänneet Crockett & Jonesin Monk Strapit.
Päällä lennolla
Klubitakki Madamen mallistoa, Dragon Skyfall 14,5 micron kangas
Brionin harmaat flanellihousut
Kitonin siniraitainen kauluspaita
Kitonin solmio ja taskuliina
Kitonin vyö
Crockett & Jonesin Monk Strap kengät
Matkalaukkuun
2 Vanacoren kauluspaitaa
2 Brionin smokkipaitaa
Smokkivyö ja rusetti
Svevon silkkicashmere -neule
Kitonin chinot
Kitonin samettihousut - genovalaista vakosamettia
Crockett & Jonesin Alex kengät
3 Perofil Push Up boxerit
2 Pantherella sukat (pitkät tietysti)
Kiredin navy välikausitakki
Toilettitarvikkeet
Pukupussiin
Feren musta smokki
Kaupungin paras espresso
Tule kahville Bulevardille. Madamen kanssa on hyvä vaihtaa kuulumisia ja käydä vaatekaappiasi läpi.
Legal disclaimer
Section 107 of the Copyright Act: Fair Use
Elokuvien tekijöillä on tekijänoikeudet. Alle minuutin kestävissä videoklipeissä on viitattu kyseisten elokuvien onnistuneisiin puvustuksiin journalistisessa, epäkaupallisessa tarkoituksessa. Lähteenä käytetty myös Bernhard Roetzel:n vuonna 2005 kirjoittamaa Täydellinen Herrasmies -kirjaa sekä Madame Feren yli kolmenkymmenen vuoden kokemusta vaatetusteollisuudesta, tuotteiden laadusta, tuotannosta ja erityisesti materiaaleista.
Kuvat brändeiltä, Madamen kuvauksista sekä julkisuuden henkilöiden kuvat ostettu gettyimagesilta.