Cesare Attolini - Taikatakin salaisuudet

Kirjoittanut Mervi Kärkkäinen, videot Edward Kaukoranta

Madame on hämmästellyt miten on mahdollista, että Cesare Attolinin takki istuu hyvin erimallisille miehille. Vierailullaan Cesare Attolinin tehtaalle Napoliin, Madame urkki esiin Cesare Attolinin salaisimmat salat. Tässä kirjeessä jaan ne teille.

Napolilainen pikkutakki on 94-vuoden evoluution tulos
Jo vuonna 1930 Vincenzo Attolini loi nykyisen modernin pikkutakin ja jatkoi sen kehitystä 1960-luvulle saakka. Tämän jälkeen hänen poikansa Cesare Attolini hioi valmistuksen yksityiskohtia aina kuolemaansa saakka (24.11.2022). Nyt kolmas sukupolvi Attolineja, Massimiliano sekä Giuseppe jatkavat kehitystyötä edelleen - ja yhtä intohimoisesti.

Jokaiselle mitta-asiakkaalle tehdään henkilökohtaiset pahvikaavat, joita säilytetään Cesare Attolinin tehtaalla leikkaamossa (kaikki käsityötä). Mittatuotteiden välisovitus on tärkeä työvaihe. Madame välittää mitta-asiakkaan kaavojen korjaukset välisovituksen jälkeen Attolinille, jotta saadaan täydelliset mitat ja jatkotilaukset sujuvat sutjakkaasti. Tärkeää on, että välisovitus tehdään huolella ja tarvittaessa tehdään useampi sovitus. Kaavat korjataan vasta lopullisen sovituksen jälkeen. Erityisesti kohdistukset ja kohdistusvarat ovat tämän työvaiheen tulos.

Cesare Attolinin pikkutakki halaa omistajaansa

Madame oli todellakin hepnadilla lyöty seurattuaan näitä työvaiheita. Ylimääräistä kangasta prässätään sivusaumoihin (5-6 cm) ja hartiassa takasaumaan (4 cm), nämä työvaiheet vaativat käsityöläiseltä monien vuosien kokemuksen sekä taianomaisen silitysraudan hallinnan. Tämä ylimääräinen kangas prässätään saumaan sisään. Hyvin käsintehdyssä takissa normaalisti hartian takasaumaan rypytetään +1,5 cm ylimääräistä kangasta, joten Attolinin 4 cm on todellakin käsityötaidon mestarinäyte. Nämä työvaiheet antavat takkiin kriittisiin kohtiin volyymiä ja ainutlaatuista käyttömukavuutta mestarillisen leikkauksen lisäksi. Takki on yhtä käyttäjänsä kanssa. Madame edelleen ihmettelee miten hartian ja sivujen kohdistukset onnistuvat moitteettomasti ylimääräisestä kankaasta huolimatta.

Löydä rintatasku kuvasta. Madame jaksaa hämmästellä täydellisiä kohdistuksia takin koko mitalta. Ihmeellistä! Ihmettä voi tulla ihastelemaan Bulevardille.

Kaulus, taskut ja saumat

Taskujen asettelu, rintataskun boat shape ja kaikkien saumojen ompelu on käsityötä. Vincenzo Attolini kehitti boat mallisen taskun vuonna 1930, osana vallankumoksellista rakenteetonta napolilaista-pikkutakkia. Boat shape-pocket on jokaisessa Cesare Attolinin takissa, myös patch-pocket takeissa.

Massimiliano ja Madame perehtyvät intensiivisesti olkasauman saloihin.

Kaulus, olat ja hihat

Kauluskappale on suorakulman muotoinen leikattuna kappaleena. Prässääjä esitteli käsityöosaamistaan prässätessään kauluksen oikeaan muotoon. Suorakaiteesta yhdellä raudan vedolla kaunis kaari ja kaikki prikulleen saman muotoisia.

Vincenzo Attolinin luoman alkuperäisen Napolilaisen olkapään salaisuus on kolmiulotteinen muoto, joka rakennetaan kappaleilla. Attolinilla nämä kappaleet prässätään muotoonsa ennen käsityönä tehtävää kiinnitystä. Suuri salaisuus alalla on, että Cesare Attolini on myös avustanut muita napolilaisia räätälitaloja.

Takin kankaiden hienous ja laatu vaativat poikkeuksellista käsityö-osaamista. Kahdeksan kilon kuumaa rautaa heiluttava mies on prässätessään elegantti kuin balettitanssija. Kädenliike on kevyt kuin perhosen lento, kangaskosketus hellä, kangasta ei polteta eikä paineta. Kankaat ovat pääsääntöisesti Loro Pianalta vain Cesare Attolinille kuositeltuja ja kudottuja, mutta myös tarkoin valittuja englantilaisia 100% cashmere-kankaita käytetään.

Massimiliano Attolini esitteli Madamelle videon, jossa iso-latino-pop-stara konsertoi erittäin fitissä mustassa mittapuvussa - ja mikä liikkuvuus miehessä että puvussa. Cesare Attolinilla puetaan myös kapellimestareita, jolloin käsien liikkuvuudella on merkitystä.

Napinlävet ja Cesare Attolini labelin kiinnitys

Napinläpiä yhdessä pikkutakissa on mallista riippuen 11 tai 12 niiden tekoon käsityötunteja kuluu 20-25 min/napinläpi eli yhteensä noin 3,5-4 tuntia. Eli enemmän aikaa pelkästään napinläpiin kuin mid-price (500-1200€) puvun koko tuotantoaika leikkauksesta valmiiseen pukuun asti. Aina hinta ei kerro puvun valmistustavasta, vaan sen kertoo pitkälti valmistusmaa ja sen teollinen perinne. Maat, joissa nykyisin pukuja valmistetaan, niin näistä 99% ei omaa käsityöperinnettä tai käsityötaitoa, vaan tuotanto on teollista tehotuotantoa. Esimerkkinä Euroopassa on Romania, joka on ollut Neuvostoliiton suunnittelmatalouden vaatteiden tuotantomaa sekä Kaukoidän halpatyömaat. Madamen vinkki, kysy ja katso vaatteen valmistusmaa. Takaisin napinläpiin; Herrasmiesten tavattaessa katse käy aina hihan alasuuhun, sillä käsintehdyissä napinlävissä osa on tarkoituksella jätetty auki. Cesare Attolinilla brändi-labelin kiinnitykseen käytetään 20 minuuttia käsityötä. Sen voi myös tehdä koneella kuten muut tekevät, mutta Attolinilla ei tässä viimeistyksessäkään tehdä kompromisseja.

Loppuprässäys ja laaduntarkistus

Loppuprässäys eli viimeinen viimeistely. Koko tuote käydään prässäten läp, tarkistetaan kohdistukset sekä koko tuote.

Lopuksi tuote tarkistetaan vielä nuken päällä (kuvassa Massimiliano Attolini tarkastamassa laatua). Tässä nähdään viimeistään piilovirheet. Kuten Madame Massimilianon kanssa yhdestä takista huomasi. Vuori veti helmaa, eli vuori oli ommeltu liian lyhyeksi.

Jokaisen työvaiheen jälkeen on välitarkistus, sillä olisi tyhmyyttä jatkaa käsityötä ja rasittaa hienoa materiaalia, jos vaatteessa on jokin valmistusvirhe.

Tervetuloa testaamaan käsityönä valmistettua taikatakkia!

Nähdään Bulevardilla!